Värikkyydellä tarkoitan vaihtelevuutta ja epätasa-arvoisuutta eri korkeakoulu-instituutuioiden sekä eri yksiköiden välillä. Niin kuin kaikessa muussakin nykypäivänä, myös informaatiolukutaidon kehittäminen vaatii rahaa ja muita resursseja. Cattsin (2007, 33-34) mukaan instituutio-tasolla se vaatii sitoutumista, sillä yhdeksi vuodeksi saatu rahoitus ei millään voi saada aikaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Hän myös sanoo, että informaatiolukutaito pitäisikin tunnustaa osaksi instituutiota, jotta sitä voidaan kehittää järjestelmällisesti. Kehittämisen avuksi taas tarvitaan kirjattuja toimenpiteitä ja niiden arviointia.
Elinikäisen oppimisen käsite tulee mukaan kuvaan korkeakouluissa. Se tarkoittaa tiedon jäsentelemistä, argumentaatiotaitoja, oman tekstin muokkaamista sekä muiden tuottaman tiedon eettisesti oikein käsittelemistä. Ammattimainen kommunikaatio, informaatiolukutaito, kriittinen ajattelu, teknologinen osaaminen, globaali katsomus, reflektointi sekä yhteistyökykyinen verkostoituminen ovat Cattsin (2007, 37) mukaan asioita, joita tulee harjoitella, jotta eri tutkintojen asettamat vaatimukset voivat täyttyä.
OECD:n määritelmän mukaan yksilön, joka käyttää tietoa ja informaatiota interaktiivisesti, täytyy mm. osata arvioida tiedon laatu ja hyödyllisyys sekä järjestellä ja muokata tietoa tarkoituksen mukaisesti. (Catts 2007, 34.) Määritelmä yhdistää siten korkeakoulun ajatuksen tiedon käsittelemisestä, mutta sen toteutumiseksi tarvitaan eri tahojen yhteistyötä.
Lähteet:
Catts R. Evaluating Information Literacy Initiatives in Higher Education. Teoksessa Nevgi A (toim.) Informaatiolukutaito Yliopisto-opetuksessa. Helsinki, Palmenia 2007: 33-52.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti