Teksti

Kun luetaan tekstiä, sen ymmärtämiseen vaikuttaa tietysti kirjainyhdistelmät, kuten aiempi käsitys lukutaidosta sanoo. Uusi ja merkittävä muutos tähän on sisällön ymmärtäminen, johon vaikuttaa tekstin fontti, värivalinta, kirjasinkoko, tausta, riviväli ym ym... Taisin jo edellisessä kirjoituksessani mainita niitä, mutta haluan nyt vielä siihen erikseen keskittyä omana kirjoituksenaan. Muistaakseni myös mainitsin, ettei neutraalia kirjoitusta ole olemassa, kuten ei kontekstitontakaan. Kuten puheessa, teksteissäkin esiintyy Diskursseja ja niissä on häivähdys sosiaalista vuorovaikutusta (Pahl & Rowsell 2005, 27.) Vuorovaikutus ja vuoropuhelunäkökulmasta tekstien lukeminen saa aivan uuden ulottuvuuden, jonka ymmärtäminen tuottaa elämyksiä.

Vuokovaikutuksesta.Tekstillä on kohderyhmä, joka vaikuttaa kirjoittajan sanavalintoihin, ulkoasuun ja sanomaan. Tekstillä on aina tekijänsä, joka elää tietyssä kontekstissa. Tekstiä muokkaa joku, joka elää toisessa kontekstissa. Lukijallakin on oma kontekstinsa. Siksi myös saman tekstin tulkintoja voi olla useita (Pahl & Rowsell 2005, 29-30.) Pahl & Rowsellin (2005; 29, 39) mukaan tekstin tulkintaan vaikuttaa vielä lukijan aiemmat kokemukset ja tiedot sekä niinkin yksinkertaiset asiat, kuin mieliala tai vireystila. Näin ollen, esimerkiksi romaani voi eri aikoina saada samalla lukijalla erilaisia merkityksiä, paremman kulttuurintuntemuksen, menetyksen tai vaikka henkisen kasvun ansiosta. Kuten keskustelussakin, lukiessa pitäisi pystyä samankaltaiseen kyseenalaistamiseen ja kyselemiseen. Kuten aiemmin tässä kirjoituksessa olen yrittänyty tuoda esille, valinnat, jotka viimeiseen, julkaistuun tekstiin ovat päätyneet, eivät ole sattumaa. Siksi tekstejä pitäisi tutkia ja pohtia. Nähdäkseni kyseenalaistamisen taito kehittyy harjoittelemalla ja kokemuksen mukana, mutta harjoittelun voi kuitenkin aloittaa jo hyvin pienen lapsen kanssa. Vaikka pohtimalla, miksi otsikko on muuta tekstiä isommalla kirjoitettu tai miksi sana sininen on kirjoitettu sinisellä värillä ja vihreä vihreällä.

Ja vielä, laajennetaan tekstin käsitettä... Teksti voi olla kirjoitettua, painettua tai puhuttua. Se voi myös olla ääniä ja visuualista viestintää (Thoman & Jolls 2005.) Pahl ja Rowsell (2005, 32) antavat konkreettisiksi esimerkeiksi myös taideteokset, mainokset eli minkä tahansa viestinnän. Näin ajattelemalla luemme ihmisen eleitä, mainoksien sanomaa, taulun tarinaa, taideteoksen ideaa ja liikennemerkkien ohjeita.


Lähteet:
Thoman E. & Jolls T. Media Literacy Education: Lessons from the Center for Media Literacy. Teoksessa Schwarz G. & Brown P. U. (toim.) Media Literacy: Transforming Curriculum and Teaching. NSSE 2005: 180-205.

Pahl K & Rowsell J. Literacy and Education: Understanding the New Literacy Studies in the Classroom. Lontoo: Paul Chapman 2005.