Koulun sanomalehtiviikko

Niin, lupasin edellisessä kirjoituksessani käsitellä välitehtävää kolme, jossa pitää muistella omaa kokemusta mediakasvatuksesta. Oma poimittu muistoni liittyy yläkouluun ja koulujen sanomalehtiviikolle, jota vietetään valtakunnallisesti vuosittain helmikuussa. Teemaviikon aikana, pääosin äidinkielen tunneilla luimme sanomalehtiä ja käsittelimme eri uutisia. Erityisen hyvin muistan sanomalehtijuttujen rakenteeseen tutustumisen (kainaloteksti, kuvateksti, pääteksti ym.) ja pohdinnan siitä, mikä merkitys kuvilla on lehtijutuissa ja millaisia tehokeinoja niissä käytetään. Sanolehtiviikon tehtävien ansiosta opin pohtimaan (muidenkin, kuten aikakauslehtien kohdalla) kuka jutun on kirjoittanut, kenelle kirjoitus on suunnattu ja minkä takia. On myös ollut mielenkiintoista yrittää selvittää onko paikallislehden jutuissa, uutisissa tai haastatteluissa edustettuna tasapuolisesti eri kylät ja esimerkiksi liikuntaseurat. Minä ainakin opin paljon sanomalehtiviikkojen aikana ja se toi painetun lehden lähemmäs nuoria, niin kuin tarkoitus onkin.

www.sanomalehdet.fi -sivulta löysin sanomalehtiviikolle tehtäväehdotuksia eri luokka-asteille. Yläkoulun tunneilla ehdotettiin keskitymään uutisteksteihin ja erottamaan lehdestä kaikki uutiset mielipidekirjoituksista. Uutisista voisi etsiä vastaukset kysymyksiin: mitä, missä, milloin, miksi, miten ja kuka. Sanomalehden kuvatarjontaan ehdotettiin tutustumaan tutkimalla miten kuvat on sijoitettu lehden sivuille tai millaisia kuvia lehti tarjoaa, kuinka monessa esiintyy ihmisiä ja kuinka monta. Muita alueita, joita tunneilla voisi käsitellä, mainittiin lehden taiton tarkastelu, näyttääkö se rauhalliselta, vetävältä, asialliselta vai pursuavalta. Huomaan, että oma äidinkielenopettajani on varmasti tutustunut valtakunnalliseen ohjeistukseen. Lisäksi huomaan vahvan yhtäläisyyden maanantain luennolla esitettyä kaaviota mediapedagogiikan elementeistä sekä Sanomalehti suomalaisessa arkikulttuurissa-artikkelissa esitettyihin sanomalehtiopetuksen työmalleihin. Saamassani opetuksessa on hyvin yhdistyneet sekä mediaoppi että mediaopetus.

Kurssikirjan Näkökulmia mediakasvatukseen ensimmäisen artikkelin, Suomalaisen mediakasvatuksen vuosikymmenet, sekä Sanomalehti suomalaisessa arkikulttuurissa mukaan koulujen sanomalehtipäivällä on pitkät perinteet, jotka saivat alkunsa jo vuonna 1964, jolloin alkoi yhä jatkuva sanomalehtien liiton ja opettajajärjestöjen yhteistyö. Tuolloin tavoitteena oli vahvistaa ajankohtaisen ja yhteiskunnallisen aineiston määrää koulussa. Tavoite on mielestäni edelleen perusteltu ja oppilaiden tutustuttaminen monipuolisesti eri medioihin on tärkeää ja osa koulun yleissivistävää tehtävää. Lisäksi saamassani opetuksessa yhdistyy 2004 vuoden opetussuunnitelmiinkin kirjatut tavoitteet kriittisyyden opettelusta, osallistumisesta, materiaalin ja median tuottamisesta sekä kuluttamisesta. Täytyy siis todeta, että kohdallani medialukutaidon opetus on ollut erittäin hyvää ja laadukasta.

Haluan tässä kohtaa viitata edelliseen blogimerkintääni luettuani kurssikirjasta artikkelin Sanomalehti suomalaisessa arkikulttuurissa. Heti ensimmäisessä kappaleessa käsitellään aamulehden lukemista ja kuinka tärkeä osa se on ihmisten aamurutiineja. Sen tärkeys huomataan erityisesti silloin, kun se puuttuu. Sanomalehti onkin oiva väline yksityisen ja julkisen maailman välillä. Sanomalehti on vielä useissa kodeissa aamuisen ensimmäinen kontakti "ulkomaailmaan", se tuo viestiä kodin ulkopuolisista tapahtumista. Myös maanantain luennolla luennoitsija Timo Portimojärvi totesi median olevan sanomien siirtoa ja merkityssuhteet syntyvät sanomien ja ihmisten vuorovaikutuksessa. Jos sanomalehti ei ole sanomien siirtoa, niin mikä sitten olisi... Näin ollen arvotankin sanomalehden yhdeksi parhaimmista medioista ja koen tärkeänä, että sanomalehtikasvatus jatkuisi kouluissa ja kodeissa myös seuraavan neljänkymmen vuoden ajan. Saan tukea ajatukselleni myös Sanomalehti suomalaisessa arkikulttuurissa-artikkelissa nostettiin sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen tärkeäksi, sillä tutkimusten mukaan sanomalehtien lukeminen ennustaa hyvää menestystä mm. PISA-tutkimuksessa (joskaan se ei ole se tärkein asia), sillä eri tekstityypit ovat hyvin edustettuina sanomalehdissä. Oma kokemukseni myös on, että lukeminen edistää lukutaitoa ja lisäksi nopeakin sanomalehden silmäily auttaa pitämään mielenkiinnon yhteiskunnallisiin ja globaaleihin asioihin.

Onneksi mediakasvatu ei kohdallani jäänyt vain peruskouluun, vaan lukiossa äidinkielen ylioppilaskokeen uudistuessa ja sen rakenteen muuttuessa, alettiin median sisältöihin ja sen arviointiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tekstitaidon kursseilla jatkettiin yhä haastavampien piilomerkitysten löytämistä ja eri asioiden suhteiden ymmärtämistä mediassa sekä eri medioihin tutustumista. Myös käsitykseni mediasta laajeni. Peruskoulusta sain vahvan medialukutaidon, joka syveni entisestään lukiossa. Jos minua ei olisi mediakasvatettu, en varmasti nyt kirjoittaisi mediakasvatuksen kurssilla blogiani.


Lähteet:
Sanomalehti opetuksessa. Luettu 16.09.2009. http://www.sanomalehdet.fi/index.phtml?s=4